sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Mitätön liikuntaviikko

Kuten otsikko jo paljastaa, tämä postaus jää liikunnan osalta aika tyngäksi, kirjoitanpa sitten postauksen loppuun täytteeksi kuulumisiani. 


12.5.-18.5.2014

   
MA
kävely 2,6 km
(160 kcal)

TI

KE

TO

PE

LA
kävely 1,2 km
(80 kcal)

SU
kuntosali 1 h 20 min + crosstrainer 21 min
kävely 2,6 km
(825 kcal)




Tämä viikko meni pitkälti läheiseni sairaala-asioissa, ja arkielo oli aika sekavaa. Olisi ollut pakko päästä salille purkamaan paineita, mutta aikaa ei kerta kaikkiaan löytynyt ennen kuin vasta tänään. Ruokailut sujuivat melko hyvin tuttujen kaavojen mukaan, mutta muutamia spontaaneja lispahduksia tuli: kaksi tarjottua karkkia, muutama tarjottu sipsi (alle 10), proteiinipatukka (ylimääräisenä) ja kokonainen subi (kaikilla mausteilla). Väsyneenä tuli myös litkittyä oikein olan takaa hetkellisesti piristäviä ja epäterveellisiä lightjuomia. 

Yöunetkin ovat jääneet viime päivinä sen verran heikoille, että en tiedä, olisiko salista lopulta ollut toivottua iloakaan. Tulipa väsyneenä jätettyä avaimet kotiin kahdesti (viimeksi näin taisi käydä vuonna 2009), minkä takia tein sitten pari pikakävelyä avainten hakureissun yhteydessä. Lisäksi ajatus sumeana menin erääseen tapaamiseen pari päivää etuajassa ja kauppaan ilman pankkikorttia, jonka puuttumisen huomasin luonnollisesti vasta maksamisvaiheessa. Tämmöiset pienet vastukset toivat sitten oman lisänsä "hermopaineisiini". Kuten asiaan kuuluu, töissäkin oli tietystä juuri viime viikolla superhektistä. 

Enää läheiselläni ei onneksi ole mitään akuuttia hätää, mutta jossain määrin tilanne tulee jatkumaan ja vaikuttamaan myös minun elämääni pidempäänkin. Pikkuhiljaa palaudun siis normaaliin päivärytmiin, ja toivon mukaan ensi viikko olisi edes jonkinlainen saliviikko. Tällaisena arkisena tavoitteena siis saleilu, lightjuomista vieroittautuminen ja väsymyksen selätys.

4 kommenttia:

Zella kirjoitti...

Voimia lähettelen täältä alkavaan viikkoon, toivotaan että ehdit saleilla ja liikkua mielesi mukaan. Tuo väsymys on niin paha; itselläni se keikauttaa kaiken päälaelleen, ja olen tosi tyytyväinen aina niinä jaksoina kun nukun hyvin ja pystyn pitämään vuorokausirytmin kasassa. Väsyneenä todellakin tulee joku karsea hiilari/makeahimo, ja suunnilleen itkettää vetää treeniä.

Toivottavasti sukulaisesi tilanne myös paranee ja huoli vähenee. Tsemppiä !

Päärynä kirjoitti...

Kiitos Zella! On tämä elämä tällaista, että niitä seesteisiä aikoja ei taida mun elämään kuuluakaan :/. Onneksi kelit on tuollaiset, niin jo katsomalla ikkunasta pihalle tulee sellainen olo, että tästä selvitään.

Inka kirjoitti...

Voimia ja tsemppiä! <3

Päärynä kirjoitti...

Kiitos Inka! Ihan puhki, mutta näillä mennään… ;)