Odotan tulevaa viikkoa ja elämäntapamuutoksiani vähän sekavin tunnelmin. Ponteva into puuttuu, tilalla on epävarmuus ja epäusko omiin kykyihin, mikä on hämmentävää, kun mietin vuoden takaisia fiiliksiäni. Tämän takia PT astuukin kuvioihin.
Olin tänään pitkästä aikaa salilla ja vieläpä sellaisella salilla, jossa en ole koskaan ennen käynyt. Olin suoraan sanottuna aivan "pihalla". Haahulin vain laitteelta toiselle kuin en olisi salilla ikinä treenannutkaan. Muutaman kerran erehdyin katsomaan peilin kautta treenaamistani, ja näky oli järkyttävä. En ollut tunnistaa itseäni, ja teki mieli jättää koko homma siihen.
Ehkä järkytys oli kova siksi, että juuri salilla treenatessa on tullut katseltua itseä peilin kautta, ja aiemmin sieltä jo näkyi semikiinteä sporttinen treenari. Viime aikoina olen sujuvasti vältellyt peilejä, ja nyt itseni näkeminen oli todella shokki. Eipä minun elämäntavoilla parempaa voisi odottaa, joten sikäli ei pitäisi ihmetyttää.
Nyt lähden sitten nöyrin mielin liikenteeseen. Sinnikkyys ja pitkäjänteisyys tulee olemaan ne asiat, joihin pitää nyt tukeutua ja uskoa.
