Vaaka haltuun

Nyt on tämän vuoden ensimmäinen virallinen punnitus suoritettu. Olen satunnaisesti käynyt vastaan tulleilla vaaoilla, ja paino on ollut suunnilleen samassa lukemassa jo viime toukokuusta.

69,5 kg (+/-0 kg) BMI 26,5 (+/-0)
lievä lihavuus

Aineenvaihduntani on varmasti ihan jumissa, joten mitenkään kadehdittava olotila tämä ei ole, vaikka paino ei ole päässytkään nousemaan. Yhtään en ole katsonut, mitä suuhuni olen laittanut (=pelkkää hiiilihydraattia), ja liikunta on ollut ainoastaan satunnaista hyötykävelyä rattaiden kanssa. Tiedostan, että elintapani ovat hävettävän huonot tällä hetkellä. Vaakalukema ei nyt suoranaisesti kiinnosta, vaan se, että saan järkevöityä liikkumiseni ja syömiseni. Uskon tuon sitten puolestaan näkyvän vaa'assakin.

Alle 69

68,9 kg (-0,3 kg) BMI 26,3 (+/-0)
lievä lihavuus

Junnausta

69,2 kg (-0,3 kg) BMI 26,4 (-0,1)
lievä lihavuus

Huomaa, kun liikunnat ja syömiset ovat taas jääneet ajatuksissa taka-alalle, ei painokaan sanottavammin putoa. Pääasia, että ei nousekaan.

Viikko 19

Viime viikolla en liikkunut laisinkaan, ja painokin on pysynyt samana. Nyt on sairastelut kuitenkin selätetty, ja tällä viikolla on taas oltu ihmisten ilmoilla.

69,5 kg (+/-0 kg) BMI 26,5 (+/-0)
lievä lihavuus

Uusi kymmenluku

Tässä sairastellessa ruokahalu ei ole ollut kovinkaan hyvä, mikä lienee suurin syy painon alenemiseen. Vaihteeksi kuitenkin kiva nähdä luku kuusi.

69,5 kg (-0,9 kg) BMI 26,5 (-0,3)
lievä lihavuus

Ministi plussaa

70,4 kg (+0,3 kg) BMI 26,8 (+0,1)
lievä lihavuus

1. tavoite saavutettu

Tuloksia toivon erityisesti kiinteytymisen sekä kunnon ja mielialan kohoamisen suhteen. Näin alkuun, kun ylimääräisiä kiloja on vielä reippaasti, seuraan kuitenkin myös painoani, koska siten olen kartalla, toiminko oikein. Vaaka siis näyttää suuntaa, mutta ei ole varsinaisesti se asia, mitä vastaan taistelen - tavoittelen hyväkuntoista kehoa enkä laihuutta. 

70,1 kg (-1,8 kg) BMI 26,7 (-0,7)
lievä lihavuus

Tämän päivän painostani voin todeta, että suunta on oikea ja ensimmäinen painotavoitteeni, vappuviikolla 70-alkuinen painolukema, on saavutettu. Vielä on kuitenkin paljon parantamisen varaa: liikunta ja herkuttelu on otettu nyt hallintaan, mutta se muu vaatii näemmä todella paljon työtä.

Minipudotus

Viikon saldo oli -100 grammaa. Odotan kovasti painoni alkavan luvulla 6, ennen kesäkuuta tämä varmasti tulee tapahtumaan.

71,9 kg (-0,1 kg) BMI 27,4 (+/-0)
lievä lihavuus

Syömisten suhteen tavoittelen yhä samoja asioita, joita aiemminkin:

* pois loputkin herkut 

* ruokailujen rytmittäminen

* runsas veden juonti

Miten tietyt asiat voivatkin olla niin vaikeita? Varsinkin ruokailujen rytmittäminen tuottaa suuria ongelmia, koska olen yleensä aamupäivästä pitkälle iltapäivään aika tiivisti menossa ja usein matkalla tulee yllättäen lisäohjelmaa, johon en ole varautunut ennakolta. Nälkäisenä sitä sitten tulee tehtyä myös harkitsemattomia päätöksiä ja viime viikollakin tuli napattua kiireessä muutama croissant.

Taas on tullut todettua, että minulle haastavampi asia on nimenomaan ruokailut eikä liikunta. Kun vaan saan itseni liikkeelle, minun on helppo liikkua, koska nautin siitä ja liikunta on ollut osa elämääni pienestä tytöstä asti.

Oikea suunta

Paino putosi viikossa mukavasti:

72,6 kg (-0,6 kg) BMI 27,4 (-0,3)
lievä lihavuus

Miten on käynyt viime viikolla asetettujen tavoitteiden?

* pois loputkin herkut 

> Söin popcornia ja jonkin verran karkkia. Herkuttelu ei ole ollut kuitenkaan päivittäistä, enkä ole ostanut enää itse herkkuja, vaan syönyt muiden tarjotessa niitä. Muutosta on tapahtunut joka tapauksessa parempaan suuntaan.

* ruokailujen rytmittäminen

> Tässä on yhä parantamisen varaa, vaikka aiempaan nähdä olen syönyt tasaisemmin pitkin päivää. Pitäisi kuitenkin ennakoida menoja, ja miettiä tarkemmin ruokailuvälejä.

* runsas veden juonti

> Vettä en ole juonut runsaasti - ruokapäiväkirjapäivinä eniten, muuten on meinannut unohtua. Nauttimani veden määrä on vaihdellut päivittäin. Vesimäärä on kuitenkin oleellisesti suurempi kuin ennen.

Samoja asioita tavoitellaan jatkossakin.

Mukava alku

Viimeisen viikon aikana on tullut liikuttua paljon. Usein runsaan liikkumisen aikana painoni ei ole juurikaan tippunut, joten näin iso alkupudotus tuli yllätyksenä.

72,6 kg (-1 kg) BMI 27,7 (-0,3)
lievä lihavuus

Liikkuminen on nyt kohdillaan. Intoa on, ja koko ajan jaksan paremmin ja paremmin.  Vasta nyt viiden viikon jumppailun jälkeen alkaa tuntumaan, että kehitystä on tapahtunut - alun pienet pyllistykset ovat jo muuttuneet edes jonkinlaisiksi kyykyiksi.

Ruokailuissa sen sijaan on vielä parantamisen varaa. Syön jo melko terveellisesti, mutta makeanhimoon olen ostanut vielä pieniä herkkupaloja. Tällä kertaa suuhun on mennyt kuitenkin vain esimerkiksi kaksi Pätkistä yhden suklaalevyn sijaan. Ruokailujen rytmityksessä ja ruokamäärissä (syön liian vähän) on vielä parantamisen varaa. Ja se VESI! Miten voikaan olla niin vaikeaa juoda vettä? Suurin syy veden juomisen vaikeuteen liittyy tällä hetkellä synnytyksen jälkeisiin vaivoihin, joiden takia en uskalla juoda vettä, jos tiedän lähteväni liikenteeseen. Minulla kun ei ole varsinkaan nyt mikään seurapiirirakko, joten vessan pitäisi olla aina lähettyvillä.

Tulevan viikon tavoitteeni:
* pois loputkin herkut
* ruokailujen rytmittäminen
* runsas veden juonti

Nyt se alkaa

Vaatekauppakäynnistä sain lisäpontta ruokaremontin aloittamiseen. Eihän tämä tilanne miksikään muutu, jos syön epäterveellisesti ja tuudittaudun siihen, että vauva-arjessa lepsuilu on sallittua. En enää kestä ummistaa silmiäni seuraavilta faktoilta:

• Olen käynyt nyt kolmessa tuoreille äideille tarkoitetussa ryhmässä liikkumassa, ja kaikissa olen auttamatta leveydeltään isokokoisin ja löysin yksilö.

• Paino on pudonnut synnytyslaitokselta lähdön jälkeen melkein puolen vuoden aikana vain puoli kiloa!!! Vielä on matkaa lähes kymmenen kiloa raskautumispainoon ja 18 kiloa toissakesäiseen painoon.

• Varastossa odottaa kuusi isoa laatikollista kivoja vaatteita, ja minun on nyt tyydyttävä vain muutamaan raskausajanvaatteeseen. En todella halua ostaa uusia isoja vaatteita ja tässä kotona ollessa rahalle olisi muutakin käyttöä. Olisihan uudet vaatteet myös viesti siitä, että olen jo luovuttanut ja päättänyt jäädä ylipainoiseksi.

• Ruokailuni ovat nyt liian suurelta osin todella epäterveellisiä, mikä ei ole hyväksi kenellekään: en ole hyvänä esimerkkinä lapselleni ja huomaan jo nyt väärän ruokavalion vaikutuksen jaksamiseeni, ulkonäkööni ja parisuhteeseeni.

• Minulla ei ole mitään hyväksyttävää syytä siihen, miksi en jaksaisi tehdä terveyteni eteen mitään. Elo lapsen kanssa on tällä hetkellä melko helppoa: lapsi nukkuu yleensä  9-10 tuntia yössä ilman väliherätyksiä, on pääosin tyytyväinen oloonsa eikä juurikaan itkeskele. Toki vauva-arki on itsessään raskasta, kun lapsi on koko ajan riippuvainen vanhemmistaan ja täytyy elää lapsen ehdoilla. Joinain päivinä olen fyysisestikin ihan poikki pelkästään lapsen kanssa olemisesta. Kuitenkin varsinainen väsymykseni lähde on tällä hetkellä huono ruokavalio.

• Ajatus, että keskittyisin nyt vain vauvan kanssa olemiseen ja myöhemmin huolehtisin muusta, ei minun kohdallani toimi. Eläisin manjana-ajatuksin hamaan tulevaisuuteen. Sittenkö sitä jaksamista ja aikaa olisi muka paremmin, kun palaan työelämään!! 

Uskon, että kun saan oikeanlaista energiaa liikkumisesta ja terveellisestä ruokavaliosta, saan enemmän irti perhe-elämästäkin. Nyt se siis alkaa, itsestäni huolehtiminen! 

Jälleen kerran otan vaa'an kaverikseni, ainakin alkumatkalle. Olenhan jo nyt alkanut liikkumaan, mutta ruokavaliolle en ole tehnyt mitään, vaan välttelemällä vaakaa olen antanut itselleni luvan jatkaa herkuttelulinjalla. Kiloja on tiputettavana reippaasti, minun 162-senttisessä kropassani hyvänolon paino on ollut siellä 56-59 kilon paikkeilla.

Tämän kerran lähtöpaino on 73,6 kiloa. 

Aika katsoa peiliin

Päätin vihdoin tehdä kroppakatselmuksen. Kuten on tullut todettua, kehonhuoltoni on ollut todella surkeaa. Pikkuhiljaa olen koittanut saada kiinni syömis- ja liikkumisrutiineista, mutta uskomattoman vaikeaa se tuntuu olevan. 

Nyt on vihdoin pakko katsoa peiliin ja saada itseään niskasta kiinni, ihan jo senkin takia, että epäterveellinen ruokavalio alkaa näkymään jo omassa jaksamisessa ja muussakin hyvinvoinnissa. Tässä on nyt kehityskuvat siitä, miten kroppa muuttuu (= ei muutu, ainakaan parempaan) raskauden jälkeen, kun liikkuu ja syö huonosti - raskauskiloja seuraakin äitiyskilot.

10/2015                                3/2016 

1 vko synnytyksestä                         4,5kk synnytyksestä  

74 kg  BMI 28,2               73,9 kg   BMI 28,2

 

* Muutoskuvat-sivulta löytyvät kaikki kuukausikuvat.

Raskausajan ruokailuni

Kuten edellisessä postauksessa totesin, raskausajan ulkonäölliset muutokset kropassani eivät ole juuri häirinneet. Olen kuitenkin joutunut ottamaan painostani ja ruokavaliostani pientä stressiä nyt niin sanotusti lääkärin määräyksestä. Kesällä nimittäin "kärähdin" sokerirasitustestissä, joka tehdään monelle raskauden aikana. Kohonneet sokeriarvot (raskausajan diabetes) eivät ole mikään pikkujuttu, vaan ne voivat viestiä tulevasta 2. tyypin diabeteksestä, vaikuttaa tulevan lapsen kokoon ja sokeriarvoihin ja aiheuttaa näin riskejä synnytystilanteessa sekä lisätä riskiä lapsen myöhempään liikapainoon ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöön.

Ylipaino on yksi riskitekijä, joka heikentää varsinkin raskausaikana äidin sokerin sietokykyä - minun painonihan oli kohonnut yli 10 kiloa viime kesästä, ja olin taas ylipainon puolella jo raskauden alkaessa. Ylipainoisille suositellaan raskausaikana maksimissaan 8 kilon painonnousua - minä olen jo ylittänyt tämänkin määrän. Kaikesta väsymyksestä ja sairastelusta huolimatta olisi siis pitänyt jaksaa olla paremmin hereillä painoni kanssa, vaikkakaan en usko sen olleen ainoa syy tilanteeseeni.

Onneksi olin alkukesän aikana siirtynyt vähitellen vhh-ruokavalioon talvisen ja keväisen sekavan ruokavalion jälkeen. Sokeritilanteeseen voi nimittäin itse vaikuttaa ruokavaliolla. Sokerirasitustestin jälkeen otin viikon ajan neljästi päivässä itseltäni verinäytteen, ja sokeriarvot pysyivät tällä ruokavaliolla sopivissa rajoissa. Onneksi suurempiin toimenpiteisiin (diabeteslääkitys tai -pistokset) ei ole tarvinnut ryhtyä. Tällä hetkellä testailen sokeriarvojani satunnaisesti ja täytyy myöntää, että ruokavalion kanssa on pakko olla nyt hyvinkin tarkkana. Raja-arvot ylittyvät heti, jos syön liian hiilihydraattipitoista ruokaa. Ei riitä, että miettisin pelkästään, mikä on terveellistä, vaan täytyy selvitellä hiilihydraattipitoisuuksiakin. Esimerkiksi pasta, peruna, riisi, leivät ja ylipäänsä viljatuotteet ovat luonnollisestikin kiellettyjen listalla, samoin monet hedelmät ja esimerkiksi maitotuotteet ja porkkana nostavat arvoja ihmeen paljon. 

Näillä onneksi pystyn vähän herkuttelemaan.

En voi sanoa tällä hetkellä varsinaisesti stressaavani ruokavaliosta, mutta skarppina sen suhteen täytyy olla. Välillä olen kiukkuinen, koska raskaus tunnetusti lisää myös mielitekoja ja ottaahan se pannuun, kun koko ajan joutuu miettimään syömisiä. Muutamille mieliteoille olen sitten antautunut, mutta huomannut kuinka herkässä lipsumisen jatkuminenkin on, eli ruokavalion kanssa ei minun psyykellä kannata alkaa leikkimään. Kotona ruokailut sujuvat melko kivuttomasti, mutta sosiaaliset tilanteet ovat haastavia. 

Nyt tällä kokemuksella ärsyttävät suunnattomasti ihmisten usein sanomat latteudet, kuinka raskaana voi hyvällä omallatunnolla syödä herkkuja ja jopa kahden edestä! Tätä vitsailua ja ruuan tuputtamista olen itsekin saanut kuulla koko raskausajan. Niille, joilla on riski saada raskausajan diabetes, oikeanlainen ruokavalio on äärimmäisen tärkeä lapsen hyvinvoinnin kannalta. Ei ole helppoa raskaudesta väsyneenä pidättäytyä monista tavallisistakin ruoka-aineista, joten vitsailujen kuuntelemiseen ei kyllä riitä enää huumori.

Massakausifiiliksiä

Kuten viime postauksessa näkyy, massaa on kertynyt ihan kiitettävästi viime kesästä. Puolet massan lisääntymisestä liittyy syksyllä alkaneisiin terveysongelmiin (ja niiden mukanaan tuomiin lieveilmiöihin, kuten taukoon liikkumisessa, stressiin, väsymykseen ja  ruokavalion muuttumiseen), ja puolet lisämassasta on tullut raskauden aikana. Sinänsä ero viime kesän timmeimpään olotilaan ei nyt ahdista kovin paljon, koska tiedän, että tilanteeni on väliaikainen. En myöskään halua stressata, koska sisälläni kasvaa uusi ihminen. Joskus mieleen tulee, että olisi pitänyt olla tiukempi ruokavalion kanssa, varsinkin ennen raskautta, mutta syksy ja varsinkin alkukevät olivat todella rankkoja, joten olen tyytyväinen, että asiat ovat yleisesti ottaen näinkin hyvin - ulkoisille asioille ei nyt ole sijaa. 

Kevään sairastelun jälkeen olen vihdoin kesän aikana päässyt vähän normaalimpaan rytmiin. Liikkumattomuus oli keväällä suurin tuskan tuoja. Nyt todellakin osaan arvostaa sitä, että kipuja ei ole ja jaksan taas kävellä useammankin kilometrin kerrallaan. Raskausvaivat ovat alkaneet painamaan, mutta kun tiedän syyn, vaivat on helppo kestää. Tällä hetkellä pääasiassa lyllerrän, mutta sisäisesti tunnen taas ihanaa liikunnan iloa ja sisälläni asustaa yhä se sama liikkuja kuin vuosi sitten. 

Tämän vuoden huippu

65,1 kg (+1 kg)   BMI 24,8 (+0,4)
normaali paino

Enää on 700 grammaa taulukoiden lievän lihavuuden puolelle, joten aina päivisin syötyäni olen siis jo ylipainoinen. Sovitaan, että tämä luku on nyt tämän vuoden huippulukema. Tästä lähden nyt liikkeelle. Tämän viikon pyrin syömään mahdollisimman terveellisesti. Katsotaan, miten se näkyy ensi maanantain painossa.

Hellou!

Hän palaa taas kehiin! Nyt ei olla edes nollapisteessä, vaan kunnolla miinuksella, eli mitään muutosta parempaan tässä hiljaisuuden aikana ei ole tapahtunut. Vuoden vaihtuminenkaan ei ole tuonut mistään ylimääräistä intoa tai lisäenergiaa, mutta pakkohan se on jossain vaiheessa päästä taas liikkeelle. Tässä kuussa syön aikamoisen hevoskuurin lääkkeitä, ja jossain vaiheessa on tulossa myös liikuntakielto, joten koitan tämän kuun aikana keskittyä lähinnä ruokaremonttiin. 

Kroppa on lähes vuoden takaisessa muodossa ja kaukana viime kesän huippukunnosta:

13.1.2014                             4.1.2015                        13.06.2014

67,7 kg  BMI 25,8                 64,1 kg  BMI 24,4               56,2 kg   BMI 21,4

lievä ylipaino                                            normaalipaino                                        normaalipaino 

* Muutoskuvat-sivulta löytyvät kaikki kuukausikuvat.

Niin se vain katkesi kamelin selkä viime syksynä. Tällainen heikkoluontoinen ei saanut pidettyä hommaa kasassa, kun tarpeeksi monta muuttuvaa tekijää tuli sekoittamaan kuvioita: varpaiden murtuma, lääkekuurit, työnhakurumba, pettymykset kun vaatteet kävivät pieniksi ja salilla ei jaksanut mitään, pimeyden mukanaan tuoma apeus ym. En enää jaksanut ja lopulta en edes viitsinyt välittää itsestäni. Siinähän sitä sitten pian olikin aikamoisessa oravanpyörässä, jossa vaikeudet ruokkivat toinen toistaan: Kun söi huonosti, ei jaksanut liikkua. Kun ei liikkunut, tuli huono fiilis ja tuli syötyä, mitä sattui.

Painotilanne

Maanantaina hyppäsin nyt kuitenkin vaa'alle:

62,5 kg (+0,6 kg)   BMI 23,8 (+0,2)
normaali paino

Tästä se lähtee

61,9 kg (+2 kg)   BMI 23,6 (+0,8)
normaali paino

Viimeisen kuukauden aikana on tullut massaa kolme kiloa! Nyt paino on palautunut maaliskuun alun painoon eli samaan lukemaan, mitä vaaka näytti vuoden 2014 aloitukseni 1,5 kuukauden kohdalla. On taas, mistä lähteä tiputtamaan!

Laiskimus Maximus

Alla on nähtävillä upeita ja vähemmän upeita treenikuukausiani. Loka-marraskuussa on pari kävelylenkkiä jäänyt merkkaamatta, mutta käytännössä aika nollissa ovat liikkumiseni viime aikoina olleet.

Jos tarkaan katsoit, niin huomasit, että tänään olin vihdoin salilla. Tein selkä-rinta -treenin, jonka oli viimeksi vetänyt 19.9. eli kaksi kuukautta sitten!! Voitte vaan kuvitella, kuinka innostavaa treenaaminen oli.

Tästä alkoi nyt sitten uusi treenikauteni. Turha sitä motivaatiota on odotella, se ei massan lisääntyessä ja kunnon laskiessa todellakaan tule itsestään. Villi veikkaukseni on, että painan tällä hetkellä noin 64 kiloa. Pakko se on kai kohta uskoltautua vaa'allekin. Kyllä, minä silloin mieleni pahoitan! 

Juuri ja juuri alle 60

Viime viikko oli tosi haastava: laskin juuri, että kävin neljästi lääkärissä erilaisissa tutkimuksissa. Maanantain hyvä fiilis katosi melko nopeasti siinä jännittäessä ja hermoillessa. Öisin nukuin todella huonosti, liikkuminen jäi, kun sain liikuntakiellon virallisestikin muutamiksi päiviksi, ja tunnesyöminen muka auttoi pahimpaan ahdistukseen :/. Paino alkaa nyt olemaan maalis-huhtikuun tasoa. En missään nimessä halua aamupainon nousevan kuutosella alkaviin lukemiin!!!

59,9 kg (+1 kg)   BMI 22,8 (+0,4)
normaali paino

Lääkärikäynnit jatkuvat vielä, enkä nyt oikein tiedä, miten saisin syömiseni hallintaan. Pakkohan se olisi, mutta tällaisessa jännitystilassa tuo syöpöttely on minulle vain niin sisäänrakennettu toimintamalli. Yritän kuitenkin panna kampoihin! Taidan pitää taas tehopunnitusjakson ja julkaista painoni täällä päivittäin, jos se auttaisi minua olemaan herkuista kaukana. 

Illansuussa sitten salille hakemaan parempaa fiilistä :).