maanantai 17. marraskuuta 2014

Laiskimus Maximus

Alla on nähtävillä upeita ja vähemmän upeita treenikuukausiani. Loka-marraskuussa on pari kävelylenkkiä jäänyt merkkaamatta, mutta käytännössä aika nollissa ovat liikkumiseni viime aikoina olleet.


Jos tarkaan katsoit, niin huomasit, että tänään olin vihdoin salilla. Tein selkä-rinta -treenin, jonka oli viimeksi vetänyt 19.9. eli kaksi kuukautta sitten!! Voitte vaan kuvitella, kuinka innostavaa treenaaminen oli.

Tästä alkoi nyt sitten uusi treenikauteni. Turha sitä motivaatiota on odotella, se ei massan lisääntyessä ja kunnon laskiessa todellakaan tule itsestään. Villi veikkaukseni on, että painan tällä hetkellä noin 64 kiloa. Pakko se on kai kohta uskoltautua vaa'allekin. Kyllä, minä silloin mieleni pahoitan! 

8 kommenttia:

Inkeri kirjoitti...

Minäkin olen ottamassa itseäni niskasta kiinni, joten tsempataan siis toisiamme. :) Täytyy vaan lähteä liikkeelle marraskuusta huolimatta.

Katja kirjoitti...

Mää en ole uskaltautunut vielä vaa'alle, ja mietinkin että kävisin vaikka kuukauden päästä ekan kerran
Jos aloitusluku on ihan kamalan suuri, menee liikkuminen helposti taas pakkopullaksi ja hampaidenkiristelyksi...

Unknown kirjoitti...

No, olet kuitenkin taas aloittanut. Se on tärkeintä. Tsemppii!

MiinusKymmenen kirjoitti...

Voi ei, harmittaa sun puolesta että takapakkia on tullut :-( Mä olen huomannut ton saman kuin sinä, että motivaatio ei kasva oddottelemalla... Puhtia, Päärynä!

Laiskiainen kirjoitti...

Tiedän tunteen, mutta suunnan voi aina muuttaa!
Tsemppiä kovasti!

Päärynä kirjoitti...

Katja: Juuri samaa ajattelen...tosin tällä tavalla olen ajatellut jo jonkin aikaa, enkä ole saanut pysäytettyä hommaa. Nyt ainakin vielä säästän hetken itseäni vaa'alta.

Sarah Suomalainen ja Laiskiainen: Aloitettu on ja suunnan pystyy vaihtamaan! Koitan nyt sitten pakottaa itseni alkuun. Tiedän, että kun pyörä lähtee liikkeelle, se pyörii kyllä itsestään...

MiinusKymmenen: Harmittaa kyllä itseäkin. Tiedän, että olen tämän itse aiheuttanut ja voin vain syyttää itseäni. Tuossa jossain vaiheessa oli sellaisia asioista elämässäni, että annoin itselleni luvan hellittää, mutta sitten koko homma levähtikin, vaikka elämä palasikin aikalailla uriinsa. Kai minä vaan sitten olen ikuinen jojo ja tunnesyöppö :/. Taistelen kyllä sitä vastaan.

Zella kirjoitti...

Kuten tiedät, täällä toinen tunnesyöppö ja saavutettujen tulosten sabotoija....

...mutta: muista aina se, että palautuneet kilot & menetetyt lihakset = tilanne ei ole lopullinen, jos vain taas ja taas ja taas jaksaa aloittaa alusta :) Itsekin pääsin viime viikolla salille ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, ja v-tuttihan se roimasti kun piti palata pienempiin painoihin...mutta, hoin (ja hoen) itselleni, että tämä on vain väliaikaista, ja kohta on taas hyvä olo :-D Tai siis, olo on jo parempi, mutta tuloksia alkaa kyllä taas pian näkyä !
TSEMIIIIIII !!!! :)

Anonyymi kirjoitti...

Onneksi läski lähtee nopeasti, 3 kk:ssa pystyy helposti pudottamaan vaikka 10 kg. Aina pystyy palaamaan pienempiin vaa'an lukuihin muutamassa kuukaudessa, kun lähtöpaino on kuitenkin suht' maltillinen (alle 70 kg). Mukavia liikuntahetkiä :)