torstai 13. maaliskuuta 2014

Treenikenkien metsästys

Etsin ainakin kuukauden ajan kunnon treenikenkiä. Aluksi ajattelin, että se olisi ihanaa hommaa - onhan urheilukauppojen kenkähyllyt tosi kutsuvia - mutta mitä pidempään kiersin kauppoja, sitä ärsyttävämpää se oli. Aluksi katsoin hintalappujakin, mutta lopulta päätin, että hinnalla ei ole väliä, kunhan jalat tykkäävät. Väsytin useamman kaupan myyjän, mutta täydellisesti istuvia kenkiä ei vaan tuntunut löytyvän.

Hyvät jalassa, mutta päällysmateriaali ja kirkuvan punainen väri epäilyttivät.

Täytyy myöntää, että kenkien ulkonäölläkin oli merkitystä. Tällä kertaa siinä mielessä, että halusin suht neutraalin väriset (= ajattomat) kengät, joilla kelpaa treenata pitkään. Siinä olikin haastetta, koska kaupat ovat nyt täynnä mitä värikkäämpiä treenikenkiä: jotkut väriyhdistelmät tökkivät jo ensi näkemältä, 80-luvulla nuoruutta eläneenä neonvärit eivät hirveästi napanneet jne. 

Istuvuus hyvä (joustava päällysmateriaali), väriyhdistelmä ei.

Monien kenkien pintamateriaali antaa kovasti periksi. Jaloissa tuntuu tietysti mukavalta, kun ei paina eikä purista, mutta kenkien tulee olla tarpeeksi tukevat myös juoksumatolla ja kyykätessä. Niiden tulee sopia sekä salille että sitten vähän kevyempänä ehkä sinne jumppasalinkin puolelle. 

Lopulta ostin nämä sinissävyisenä.

Kanssatreenaajilla ja blogeissa olen nähnyt ihanan näköisiä kenkiä ja netistä löydän vaikka mitä ihanuuksia, mutta kaupoissa en samoja kenkiä nähnyt. Netistä tilaaminenkaan ei tuntunut hyvältä ratkaisulta, koska huomasin kierrellessäni, miten harva kenkä sitten sopikaan istuvuudeltaan leveään ja ehkä vähän lättänäänkin jalkaani. Myös kokojen kanssa törmään aina ongelmiin. Yleensä sopivin koko olisi juuri kahden koon välistä, ja sitten mietinkin tuntikausia, olisiko parempi, että varpailla on liian vähän vai liian paljon tilaa.


Lopulta meni jo vähän hermo, ja päätin eräässä kaupassa, että tämä on viimeinen kerta, kun sovittelen treenikenkiä. Muutamista periaatteista jouduin joustamaan, kuten siitä että nyt kengissäni on neonväriä, onneksi vain vähän. Kenkäboxistanit ei löytynyt mitkään yllä olevista kengistä vaan sinisävyiset Niket. Koko-ongelman edessä päädyin vähän liian isoon kokoon, koska ajattelin kestäväni sitä paremmin kuin puristavaa tunnetta. Nyt jännittää ensimmäinen treenikerta - toivottavasti uudet kengät ovat hyvät. 

2 kommenttia:

Sarah Suomalainen kirjoitti...

Mä en tykkää lainkaan minkäänlaisista sporttikengistä. Ne on musta melkein kaikki kaamean rumia. En tiedä miksi näin on mielessäni. Siksi mulle ei ole väliä millaiset ne ovat, kun ne on joka tapauksessa rumat.

No, yhden kullanväriset addidakset on aika siedettävät...

Mutta oli kyllä kiva, kun ostin ulkoiluun mukavat lenkkarit. Niillä on kiva kävellä.

Päärynä kirjoitti...

Mä tykkään taas kovastikin, mutta jalka ei vaan mene kaikkiin kivoihin treenikenkiin, sen verran on leveä kärki räpylöissäni.