maanantai 17. maaliskuuta 2014

Jumitus?

61,8 kg (-0,1 kg) BMI 23,6 (+/-0)
normaalipaino
Nytkö se jumitus sitten iski? 100 grammaa miinusta on kuitenkin miinusta, joten peukut sille. Treenit jatkukoon. Salin lisäksi kävelylenkit ovat tulleet kuvioihin, valo kutsuu ulos. 

3 kommenttia:

aBu Papu kirjoitti...

Aina välillä tulee ns. nollaviikkoja, mutta se kuuluu asiaan! Sitten taas lähtee enemmän :) niin kehomme toimii! Ja miinus on aina miinusta ;)

Zella kirjoitti...

Komppaan edellistä kommentoijaa :) Sulla on sentään hyvä vauhti päällä, ja ihmiskroppa ei kuitenkaan ole ns. kello joka aina menee suunnitelmien mukaan ;)
Niin kadehdittavaa tuo sun intosi, en tajua miten oon itse voinut TÄYSIN kadottaa motivaationi...mutta ehkä ensi viikon leikkauksen jälkeen otan superspurtit kevääseen !
Reipasta viikon jatkoa ja tsemppiä !!

Päärynä kirjoitti...

ihan totta, että kroppa toimii omalla tavallaan, malttamattomana täytyy hyväksyä luonnon toiminta ;).

Olen kyllä itsekin yllättynyt tästä (yhä jatkuvasta) motivaatiosta. Nyt jälkeen päin en ymmärrä, miten se liikkeelle lähtö oli niin vaikeaa ja sitä useamman viikon vain suunnittelin. Alku aina hankalaa, vasta kun kunto alkaa taas palautumaan, tuntuu treenaaminen mukavalta. Pari kolme viikkoa pitää tsempata ihan hurjasti ennen kuin treeni rupeaa sujumaan ja sen viisi viikkoa, että kuntoilu on mukavaa ja alkaa soljumaan ihan itsestään.