Voi itku, kun tää on niin tätä :(. Tämä viikko on maanantaita lukuun ottamatta mennyt totaalisesti persiilleen. Homman nimi on ollut järkyttävä väsymys, stressi ja yletön herkuttelu. Työmäärä lisääntyi kovasti ennen joulua, ja kaikki oli saatava tehtyä joululomaksi. Kotiin päästyäni olin totaalisen poikki ja kotiin mukaan otetut pakolliset työt jaksoin aloittaa vasta iltasella, mistä sitten seurasi se, että valvoin yömyöhään. Ennen nukkumaanmenoa kun tarvitsen ainakin sellaisen pari tuntia rauhoittumisaikaa itselleni.
Ihan järkky viikko siis takana: unet pahimmillaan 4 tuntia yössä ja parhaimmillaankin vain 6 tuntia. Seurauksena oli väsymystä, vi...usta ja herkkujen hallitsematonta syöntiä. Eilen ennen salille menoa sahalaidat alkoivat vilkkumaan silmissä, joten meni ensimmäinen lomailtakin sitten maaten masentuneen ja suklaata mussuttaen. Kaikki viime viikon positiiviset fiilkset ovat jääneet tämän viikon ketutuksen alle. Näin se mieli muuttuu muutamassa päivässä.
Enää ei ole toivoakaan ehtiä 55 kiloon, tai edes 56 kiloon, vuodenvaihteeseen mennessä eli 20 kiloa 2 vuodessa ei nyt sitten toteudu :(. Mieli on taas niin maassa ja olo niin läski, että inhottaa. Käyn nyt ihan ylikierroksille tämän painoasiankin kanssa. Ajattelinkin, että pysynen pois vaa'alta, jos mahdollista, ensi vuoteen asti - ettei loma mene ihan pilalle.
Nyt jo koen jouluvierailut todella ahdistaviksi, koska ei ole enää varaa herkutella - kolmen viime päivän aikana olen vetänyt niin paljon herkkuja (mm. 3,5 suklaalevyä, sipsipussin, 2 pähkinäpussia, 1 ison irtokarkkipussin, 1 Ben&Jerry's jäätelön), että voin olla sitten herkkulakossa seuraavat puoli vuotta.
Tällainen stressi ei kyllä sovi yhtään minulle. Lomalla yritän löytää sisäisen tasapainon ja rauhoittua. Helppoa, kun jouluvalmisteluihin en ole vielä ehtinyt yhtään paneutua ja peräti 2 päivää aikaa...ja pitäisi ehtiä salille...ja tehdä se hemmetin lupaamani juustokakku, jonka suklaat on nyt sitten pariin kertaan jo syöty....ja miettiä/hankkia lahjoja...ja siivota...ja nähdä tuttuja...hitto kun stressaa :(. On tämä nyt taas hemmetin vaikeeta!!!!
Tänään aloitan viikonlopun kuitenkin tuttuun tapaan: spinning + keskivartalojumppa + venyttely + salia vähän + sauna. Koitan syödä ohjelman mukaan, vaikka entisen elämäni toimintamalli (= herkkuövereiden jälkeen paastotaan) yrittää tunkea väliin.
Tänään aloitan viikonlopun kuitenkin tuttuun tapaan: spinning + keskivartalojumppa + venyttely + salia vähän + sauna. Koitan syödä ohjelman mukaan, vaikka entisen elämäni toimintamalli (= herkkuövereiden jälkeen paastotaan) yrittää tunkea väliin.
4 kommenttia:
Voi Päärynä :( Nyt vaan hengität muutaman kerran syvään ja tunget pään täyteen positiivisia ajatuksia ja nautit liikunnan riemusta (hei! Jaksaa treenata kun on syönyt hyvin ;)). Tsemppaillaan sitten joulun pyhien jälkeen yhdessä ja yritetään toteuttaa vaikka tietoista syömistä eli jos niitä herkkuja syödään niin nautitaan siitä ruoasta eikä syödä mihinkään tunteisiin. Tiedän niin noita tyhmiä paastoilufiiliksiäkin! Mutta se kokonaisuus, se kokonaisuus <3 Hyvä tästä vielä tulee, usko pois!
Hei, tunnen itessäni joskus saman, tuo hillitön stressin tunne, ettei oikeasti kerkee mitään tehdä! Mutta muista, kiire on vain SUN PÄÄN sisällä, kukaan ei ole valitettavasti täydellinen, eikä kaikki elämässä aina mene kuin on suunnitellut. otat nuo "repsahdukset" oppimiskokokemuksena, ainakin tiedät ensi kerralla paremmin, miten huonosti nukutut yöt vaikuttaa sun syömisiin ja alat järjestämään elämäsi siten, että nukkuminen menee arvojärjestyksessä jonkun muun asian edellä.
Sellaista se elämä on, täytyy vain tehdä päässä se todellinen arvojärjestys, puottaa jotain asioita alemmas ja jotain ylemmäs, jotta olo olisi hyvä.
Kieltämättä aluksi hankalaa, varsinkin jos ajattelee mitä muut ajattelee jne. mutta sellaista se on, höllää vähän ja tee pikkusen puolitehollakin, ei sitä aina jaksa sata lasissa elämää SUORITTAA!! tuo sun elämä kuulostaa nyt aika suorituskeskeiseltä, josta on nautinto kaukana :( tsemppiä ja rentoudu jouluna kunnolla! :)
Tsemppiä. Jos pystyt jätä iso osa hommista tekemättä ja oo vaan.
Kiitos "kannustuksesta". Kaikki, mitä sanotte on niin totta. Toki tiedänkin noi asiat, mutta jos se kiire ottaa vallan, niin siinä pyörteessä ei enää ajatuskaan kulje. Koitan keskittyä nyt vaan hetkeen, vaikka juuri tuossa mies tivaakin, että moneltako olen menossa huomenne salille jne. Sanoin vain että mulla ei ole nyt lomalla aikataulua!!!
Joulua en oikeastaan edes vietä, muuten kuin toisten pöytään istumalla ja vain muutamalle velvollisuuden tunteesta lahjat hankkimalla (kummilapset tietenkin ja sitten jouluillan järjestäjille), joten perinteisestä joulustressistä ei ole kyse vaan ehkä vain vuodenlopun aiheuttamasta stressistä.
Lähetä kommentti