lauantai 31. tammikuuta 2015

Sairastuvalta

Vihdoin sain itseni avaamaan blogini. En ole edes käynyt katsomassa, onko kommentteja tullut sitten viime kirjoitukseni, joten nyt vasta luin pari mieltä lämmittävää viestiä - kiitos niistä, ne merkitsevät uskomattoman paljon!

Olen viime postauksen jälkeen ollut pariin otteeseen viikon sairauslomalla, kummatkin johtuen lääkärioperaatioista. Kuvittelin, että sairauslomalla tekisin vaikka mitä, kuten lukisin tilaamani Hormonidieetti-kirjan, mutta loppu viimein kumpikin sairausloma on mennyt sen verran kipuisasti/lääkehuuruisesti, että nukkumisen lisäksi olen vain tuijottanut pää tyhjänä televisiota. Erilaisia lääkkeitä on tullut käytettyä varmaan enemmän kuin koko elämäni aikana yhteensä. Tästä en ole pitänyt yhtään, mutta lopetettuani yhden kipulääkkeen omin nokkineni, olo menikin niin keljuksi, että päätin jatkossa totella lääkäriä.

Tänään olen ollut kotona yksikseni ja raahauduin lähikauppaan, tälläkin lyhyllä matkalla jouduin pysähtymään hengähtämään. Tällä hetkellä tilanne on siis se, että treenaamisen aloittamisesta on turha puhua ainakaan pariin viikkoon, pientä kävelylenkkiä voin pikkuhiljaa alkaa ajattelemaan. Nyt maatessa on kuitenkin alkanut into liikkummista kohtaan syttymään, joten ehkä tästä makaamisesta seuraa vielä jotain hyvääkin.


Ruokailutottumusten miettiminenkin on jäänyt, kun en suoraan sanottuna ole jaksanut ajatella mitään paria minuuttia pidempään. Nyt kun ajattelen asiaa, niin huomaamatta  jonkin verran positiivisempaan on menty: 
  • Pirullista Battery Sugarfreeta en ole juonut kolmeen viikkoon. Pepsi-maxikin muuttui ensin 1-2 lasilliseen päivässä, ja nyt on ollut jo viikon tauko. Tästä onkin hyvä jatkaa samaa linjaa, eli ei näitä myrkkyjä enää. 
  • Tämän päivän kauppareissulla ruokakassiin kertyi ihan huomaamatta jo tavallisempia ruoka-aineita. Ei edelleenkään välttämättä terveellisimpi vaihtoehtoja, mutta kun ruokavalio on ollut ihan kuralla pitkän aikaa, niin nuo kuvassa olevat ostokset ovat jo iso askel parempaan.
Päätin, että painoa en tässä vaiheessa seuraa, enkä edes selvitä tämän hetken tilannetta. Nyt minulla on turvotusta ja mahdollisesti painonnousua sivuvaikutuksena aiheuttava lääkityskin menossa vielä ainakin kuukauden, joten pallomahana täällä ollaan. Kunhan toivun näistä lääkärin toimenpiteistä ja pääsen lääkityksistä niin uskon, että olo helpottuu ja sitä mukaa mieli paranee ja ulkomaailma kutsuu.

Kiitos, kun olette siellä kannustamassa, vaikka tämä bloggailu onkin nyt kovassa vastatuulessa!

maanantai 12. tammikuuta 2015

Tämän vuoden huippu

65,1 kg (+1 kg)   BMI 24,8 (+0,4)
normaali paino

Enää on 700 grammaa taulukoiden lievän lihavuuden puolelle, joten aina päivisin syötyäni olen siis jo ylipainoinen. Sovitaan, että tämä luku on nyt tämän vuoden huippulukema. Tästä lähden nyt liikkeelle. Tämän viikon pyrin syömään mahdollisimman terveellisesti. Katsotaan, miten se näkyy ensi maanantain painossa.

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Valonpilkahdus

5.-11.1.2015


MA
kävely 2,2 km 
crosstrainer  15 min
soutulaite 15 min
kuntopyörä 10 min
kävely juoksumatolla 15 min

TI

KE

TO

PE

LA

SU


Tämän vuoden ensimmäinen salikerta on nyt takana. Tyydyin tekemään vain aerobista, koska saliohjelmani olisi varmasti aiheuttanut pelkän morkkiksen, kun olisin taas tajunnut, kuinka voimat ovat kadonneet. Toisaalta peruskunnon kohotus onkin tällä hetkellä tärkeintä. Kertaan treenaaminen kuitenkin jäi tällä viikolla. Ensi viikon olen yhden operaation takia sairauslomalla, joten ihan pakostikin jää liikkumiset heikoille.

Todella pieni valonpilkahdus näkyi hetken treenirintamalla...

perjantai 9. tammikuuta 2015

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa

Viime kesänähän tein innoissani vaatekaapeilleni totaalisen inventaarion ja kaikki isomman koon vaatteet lähtivät kirppikselle tai roskikseen. Nyt kaappini pursuavat XS-S koon yläosia sekä 36-38 -koon housuja. Ja mikähän se tämän hetken vaatekokoni sitten onkaan? Paidoissa M ja housuissa 40-42! Juuri tällä viikolla painin sovituskopissa ja jouduin ostamaan 42-koon housut. Viime kesän vaateshoppailuihin käytin varmaan seuraavan viiden vuoden vaatebudjettini, joten kukkaroni (ja psyykeeni) ei kestäisi yhtään uusia isomman koon vaatehankintoja.

Seuraava kuvasarja valaisee hyvin vaatakaappini ja kroppani epäsuhtaisuutta (paidan helma on laitettu erilailla, oikeasti se olisi kyllä mahtunut mahan päälle). Eipä tuo viime kesänä ostettu bikinin alaosakaan kovin kauniilta näytä tässä pullamössökehossa.


Elokuu 2014                 Tammikuu 2015




Viime postauksen kuvat on otettu aamupäivällä tyhjällä vatsalla, joten ne eivät annan täysin realistista kuvaa olotilastani. Yleensä päivän aikana mahani on reippaasti ulompana kuin rintani ja olo kyllä kaikin puolin turpea.

Nyt parissa viime postauksessa on siis nostettu kissa pöydälle ja esitelty hävettävä ja itseaiheutettu tilanne. Tällainen olotila on epäterveellisen ruokavalion ja oikeastaan täyden liikkumattomuuden tulosta. Mutta...olkoon tämä viimeinen lihomismärehminen ja käännän katseeni positiivisempiin asioihin.


sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Hellou!

Hän palaa taas kehiin! Nyt ei olla edes nollapisteessä, vaan kunnolla miinuksella, eli mitään muutosta parempaan tässä hiljaisuuden aikana ei ole tapahtunut. Vuoden vaihtuminenkaan ei ole tuonut mistään ylimääräistä intoa tai lisäenergiaa, mutta pakkohan se on jossain vaiheessa päästä taas liikkeelle. Tässä kuussa syön aikamoisen hevoskuurin lääkkeitä, ja jossain vaiheessa on tulossa myös liikuntakielto, joten koitan tämän kuun aikana keskittyä lähinnä ruokaremonttiin. 

Kroppa on lähes vuoden takaisessa muodossa ja kaukana viime kesän huippukunnosta:

13.1.2014                             4.1.2015                        13.06.2014
67,7 kg  BMI 25,8                 64,1 kg  BMI 24,4               56,2 kg   BMI 21,4
lievä ylipaino                                            normaalipaino                                        normaalipaino 




Muutoskuvat-sivulta löytyvät kaikki kuukausikuvat.


Niin se vain katkesi kamelin selkä viime syksynä. Tällainen heikkoluontoinen ei saanut pidettyä hommaa kasassa, kun tarpeeksi monta muuttuvaa tekijää tuli sekoittamaan kuvioita: varpaiden murtuma, lääkekuurit, työnhakurumba, pettymykset kun vaatteet kävivät pieniksi ja salilla ei jaksanut mitään, pimeyden mukanaan tuoma apeus ym. En enää jaksanut ja lopulta en edes viitsinyt välittää itsestäni. Siinähän sitä sitten pian olikin aikamoisessa oravanpyörässä, jossa vaikeudet ruokkivat toinen toistaan: Kun söi huonosti, ei jaksanut liikkua. Kun ei liikkunut, tuli huono fiilis ja tuli syötyä, mitä sattui.